tiistai 11. lokakuuta 2011

sun äänesi on hiljainen katkerana kerrot sen


''sä makaat sängyn pohjalla
on poissa kaunis maailma
ja niin sua petettiin
sä hullu uskoit lupaukseen
sait ison haavan sydämeen
ja niin sua loukattiin
sä nouset kerran vielä
vaikkei nyt tunnu siltä
ja löydät monta syytä jatkaa huomiseen''

Nyt kyllä taas naksahti päässä, en oikeesti kestä tätä läskin määrää. Miten oon päästäny itteni tähän kuntoon? En kestä kattoo vaa'asta sitä lukua. Se luku ei oo ikinä ollu niin suuri....42kg! Muistan sillon joskus lupasin etten ikinä paina yli 40kg hyihyihyihyi. Oikeesti en söis ikinä, en ikinä ! Vaan ihanihanihan vähän jos kukaan ei kattois. Unelmoin jo niin siitä kun kukaan ei oo huohottamassa niskaan siitä miten mä syön. Eikö nää makkarat oo ihan mun omia, eikä kenenkään muun. En vaan toivo mitään muuta kun hyvää kroppaa, miten se voi olla näin vaikeeta.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti